Inspisnurkka
VERGAREN
Hyönteishumanoidi
Vergaren-rotu on kotoisin pieneltä saarelta, nimeltään Verfaren. Grunhallilaisille rotu on verrattain tuntematon, ja ilmestyivät kuin tyhjästä valloittamaan mantereen itselleen. He ovat teknologiassa grunhallilaisia huomattavasti edellä tuliaseidensa ja metallinhallinnalla toimivien sukellusveneidensä kanssa. Heidän elementtinsä on siis metalli, mutta tämän lisäksi he pystyvät aistimaan feromoneja, ja täten myös kommunikoimaan niiden avulla.
Ulkomuodoltaan vergarenit muistuttavat hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä, esimerkkeinä mainittakoon erilaiset perhoset, pistiäiset, sudenkorennot, skorpionit sekä hämähäkit. Kehosta löytyy usein ylimääräisen raajaparin lisäksi tuntosarvia, pistimiä ja siipiä, lajista riippuen. Vergarenyksilö voi kuitenkin edustaa vain tiettyyn heimoon kuuluvaa lajia, eli ei voi olla sudenkorento-hämähäkkihumanoidia.
Käytännönläheisenä rotuna he ihailevat kaikkea josta on hyötyä, jonka takia 'petoprosentti' ei ole validi käsite heidän keskuudessaan. Käytännöllisten piirteiden lisäksi varsinkin mustan ja valkoisen kontrasti nähdään kauniina.
​
Rotuominaiset piirteet:
Ikä: vergarenit kehittyvät nopeaa tahtia, täysikasvuisia he ovat jo 16-vuotiaana. He kuitenkin myös elävät maksimissaan 120-vuotiaiksi.
Feromonit: vergarenit kykenevät kommunikoimaan feromoneilla, naiset miehiä voimakkaammin. Esimerkkeinä moraalin kohennus, vaarasta viestiminen, ja toisen rotutoverin paikantaminen.
Naisjohto: naiset ovat hallitsevampi sukupuoli rodun keskuudessa, ja kasvavat muun muassa reilusti miehiä pitemmiksi. (Miesten pituus 110-155cm, naisten 155-180cm.)
Mustat valkuaiset: silmien valkuaiset ovat poikkeuksetta mustat, ja vaalea värikalvo on ihailtava piirre, sillä se muistuttaa kuuta taivaalla, joka on heidän jumalattarensa, Mondetsuukena.
​
Vergarenien elämänkierto on erilainen kuin grunhallilaisilla. He syntyvät aivan normaalein keinoin. Vauvoja kutsutaan toukiksi, joilta he myös näyttävätkin kainaloista alaspäin riippumatta siitä, mitä lajia vergaren edustaa, vaikkakin yleensä omaavat lajille ominaisia piirteitä tässäkin vaiheessa. Jokin aika syntymän jälkeen, toukka suljetaan vanhempien valmistamaan seittikoteloon, jossa tämä viettää aikaa noin vuoden verran kehittyen ja oppien rauhassa ulkomaailmasta. Aikanaan kotilosta tulee ulos kehittynyt, leikki-ikäinen lapsi.
